Päänsärky -Milloin voin ja en voi auttaa?


Päänsärky on oire, jonka taustalla vaikuttavat syyt ovat monenkirjavat. Toimin terveydenhuollossa kohtuu usein asiakkaan ensikontaktina. Minulle, autonomisena terveydenhuollon ammattilaiselle tämä tarkoittaa sitä, että minun on oltava "hereillä ja kartalla" tilanteista, jolloin voin todennäköisesti olla avuksi. Yhtä lailla tämä tarkoittaa sitä, että minun on oltava valveutunut tilanteista, jolloin en voi olla avuksi ja jolloin on syytä ohjata eteenpäin toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle.


(Vastaanotto aukeaa 15.8.2025 lähtien)


Monesta syystä johtuvaa päänsärkyä

Perinteiset syyt, joiden vuoksi OMT fysioterapeutin vastaanotolle hakeudutaan päänsäryn osalta liittyvät nk. kaularankaperäiseen -, jännitys- ja sekamuotoiseen päänsärkyyn, aurattomaan migreeniin ja occipitaaliseen neuralgiaan. Olen listannut oheen kliiniset profiilit kustakin vaivasta. Mikäli koet piirteiden puhuttelevan sinua jostain alla olevasta kohdasta, on todennäköistä, että päänsärkysi painottuu otsakkeen ilmaisemaan problematiikkaan ja voin todennäköisesti olla avuksi. Huomaa, että lista ei ole täydellinen, vaan suuntaan antava. Ole yhteydessä mikäli koet epävarmuutta siitä voisinko olla avuksesi. 


Näissä voin olla avuksi


A) Kaularankaperäinen päänsärky

  • Päänsärky on toispuoleista.
  • Päänsärkyä edeltää toispuoleinen niskakipu / -särky ja jäykkyyden tunne.
  • Päänsärky koetaan leviävän niskasta kohti päätä.
  • Päänsärky paikantuu ohimolle, takaraivolle ja / tai silmän taakse.
  • Pahoinvointisuus, valoarkuus ja huimaus, epävakaa olo ovat mahdollisia liitännäisoireita joskaan eivät välttämättömiä.
  • Oireilua kuvataan särkymäiseksi pakotukseksi ja jomotukseksi.
  • Oireilu kestää tunneista muutamiin päiviin.
  • Oireilu on toistuvaa, ei jatkuvaa.
  • Oireilua voimistaa staattiset työasennot ja / tai niskan toistoliikkeet (esim. päätä tulee kiertää toistuvasti tiettyyn samaan suuntaan)
  • Päänsäryn voimakkuus voi vaihdella lievästä kohtalaiseen.
  • Päänsärky ei vaihda puolta kohtauksen aikana.
  • Päänsärkyproblematiikka on voinut saada alkunsa horjahduksesta, kaatumisesta tai sitten oireilu on kehittynyt hiljalleen ilman merkittävää syytä.


B) Jännityspäänsärky

  • Päänsärky on molemminpuoleista ja symmetristä (toisiaan vastaavat oirealueet) joskin toinen puoli voi korostua enemmän
  • Oireilua kuvataan säryksi sekä puristavaksi tunteeksin pään ympärillä.
  • Pahoinvointi ja huimaus ovat mahdollisia tuntemuksia, joskaan eivät välttämättömiä.
  • Stressaavat tilanteet ja kiireinen arki voimistavat tunnetta.
  • Pahenee usein päivän mittaan.
  • Oireilun voimakkuus vaihtelee lievästä kohtalaiseen.
  • Oireilun lisäksi molemmin puolista niska-hartiaseudun tuntemuksia.


C) (Auraton) migreeni

  • Päänsärky on toispuoleista painottuen laajalle alueelle päätä.
  • Oirelun voimakkuus on toimintakyvyn lamauttavaa ja sitä kuvataan pulsoivana.
  • Oireiluun liittyy keskeisiltä osin valo -ja ääniherkkyys. Lisäksi saattaa ilmetä näkökenttä häiriöitä.
  • Oireilu alkaa pään alueelta ja leviää niskaa kohti.
  • Oireilu kestää tyypillisesti 4-72 tuntia.
  • Hektinen arki, huono uni, hajusteeet ja ruoka-aineallegiat saattavat voimistaa oireita.


D) Sekamuotoinen päänsärky

  • Sekamuotoisessa päänsäryssä on piirteitä kohdista A, B ja C.


E) Occipitaalinen neuralgia

  • Oireilu on toispuoleista painottuen takaraivolle ja päälaelle.
  • Oireilua luonnehditaan monenkirjavin sanankääntein sähköiskumaiseksi, pulsoivaksi, jomottavaksi ja / tai teräväksi.
  • Oireilu voimakkuus saattaa olla hetkittäin jopa lamauttavaa.
  • Selkämakuulla oleminen ja / tai pitempään istuminen provosoi oireilua tyypillisesti.
  • Oireilu saattaa kehittyä esimerkiksi sen jälkeen, kun on täräyttänyt takaraivonsa. Toisaalta oireilu voikehittyä hiljalleenkin. 


Mene lääkäriin!

Mikä tahansa alla esitetyistä tilannekuvauksista antaa aiheen hakeutua päivystykseen / lääkäriin.

  • Parin viikon tai muutaman pvän aikana kehittynyt päänsärky, joka kärjistynyt yhtäkkiä ja johon liittyy yleisoireita (esim. kuumeilu, väsyminen, laihtuminen, sairauden tunne, näköhäiriöt, pahoinvointi ja oksentelu).
  • Yksittäisen ponnistuksen (esim. naurahdus, yskäisy, fyysinen rasitus, kuntoilu, ulostaminen) yhteydessä alkanut voimakas päänsärky, joka vain pahenee. 
  • Päänsärky, joka alkanut nopeasti ja johon liittyy valoarkuus sekä niskan liikerajoitus.
  • Päänsärky, johon liittyy kaksoiskuvat, tajunnanhäiriöt, sekavuus, sammaltava puhe.
  • Uudenlainen voimakas päänsärky migreenistä kärsivällä.